IONK: Hallitus on pettämässä lupauksensa saamelaisille
Viimeksi päivitetty 04.06.2010 10:48
Kansainvälinen ihmisoikeusasiain neuvottelukunta (IONK) patistaa 4.6. julkaistussa kannanotossaan hallitusta pikaisiin toimiin saamelaisten maahan ja perinteisiin elinkeinoihin liittyvien alkuperäiskansaoikeuksien turvaamiseksi. Ihmisoikeusliitto on mukana IONKissa, ja liitto on myös itse useaan kertaan ottanut kantaa saamelaisten oikeuksien puolesta.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus on ohjelmassaan sitoutunut turvaamaan saamelaisten oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuri-itsehallinnon pohjalta. Hallitus on antanut selvän lupauksen saamelaisille:
- Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa todetaan, että ”Hallituksen tavoitteena on kaikilta osin ILO:n yleissopimuksen nro 169 täyttävä ratkaisu.
- YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkasteluraportin kohdassa 59 todetaan: ”tarkoituksena on poistaa esteet ILO:n alkuperäiskansasopimuksen n:o 169 ratifioinnilta.”
- Suomen hakiessa ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä, hallitus antoi selvän lupauksen saamelaisten maaoikeuksien ratkaisemisesta kansallisen lainsäädännön kautta.
Näiden lupausten lisäksi Suomi on asettanut alkuperäiskansaoikeuksien edistämisen yhdeksi kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikkansa painopisteeksi. Hallituskausi päättyy vajaan vuoden kuluttua. Edellä mainittuja lupauksia ei ole tähän mennessä lunastettu.
Kerjäämistä ei pidä kriminalisoida – köyhyyteen on löydettävä ratkaisu
Viimeksi päivitetty 01.06.2010 11:54
Kansanedustaja Juha Hakola (kok) on tehnyt lakialoitteen kerjäämisen kieltämisestä järjestyslakia muuttamalla. Aloitteen on allekirjoittanut 51 kansanedustajaa. Sisäasiainministeri Anne Holmlund on asettanut työryhmän selvittämään kerjäämisen kieltämistä. Työryhmän tehtävänä on selvittää järjestyslakia koskevat lainsäädännölliset muutostarpeet. Työryhmän tulee antaa alustava selvitys asiasta sisäasiainministeriölle 24.6.2010 mennessä ja lopullinen selvitys 30.9.2010 mennessä.
Ihmisoikeusliiton mielestä kerjäämistä ei tule kriminalisoida. Kerjäämisen perimmäisenä syynä on köyhyys, jonka esimerkiksi YK:n entinen ihmisoikeusvaltuutettu Mary Robinson nimesi maailman suurimmaksi ihmisoikeusloukkaukseksi. Kerjäämisen kieltäminen ei auta köyhyyteen, päinvastoin se on omiaan syventämään köyhien ihmisten ahdinkoa entisestään ja saattaisi pakottaa ihmisiä laittomiin ja epätoivoisiin tekoihin, kuten varastamiseen ja prostituutioon.
Ihmisoikeusliiton kannanotto kerjäämisen kriminalisoinnista (pdf)
Lisätiedot pääsihteeri Kristiina Kouros, 09 4155 2550, kristiina.kouros(at)ihmisoikeusliitto.fi
Ihmisoikeusliiton puheenjohtajaksi Liisa Murto, johtokuntaan professori Olli Mäenpää
Viimeksi päivitetty 01.06.2010 06:50
Ihmisoikeusliiton vuosikokous valitsi maanantaina 31. toukokuuta johtokunnan uudeksi jäseneksi Ihmisoikeusliiton pitkäaikaisen jäsenen professori Olli Mäenpään. Muilta osin johtokunnassa jatkavat entiset jäsenet, lukuun ottamatta erovuorossa olleita.
Johtokunta järjestäytyi vuosikokouksen jälkeen ja puheenjohtajaksi valittiin Liisa Murto sekä varapuheenjohtajiksi Tuomas Ojanen ja Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä. Liisa Murto työskentelee Näkövammaisten Keskusliitossa oikeuksienvalvontalakimiehenä, ja hän on aiemmin toiminut muun muassa Pakolaisneuvonnan johtajana.
Henkilövalintojen lisäksi liiton vuosikokouksessa keskusteltiin ajankohtaisista ihmisoikeuskysymyksistä. Puheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota esimerkiksi romanikerjäläisten tilanteeseen Suomessa ja Israelin toimiin Gaza-aktivistien avustussaattuetta vastaan.
Kaikki Ihmisoikeusliiton johtokunnan jäsenet
Lisätiedot pääsihteeri Kristiina Kouros, 09 4155 2550, kristiina.kouros(at)ihmisoikeusliitto.fi
Selvitys maahanmuuttajataustaisten lasten lähettämisestä vanhempien kotimaahan
Viimeksi päivitetty 28.05.2010 08:59
Ihmisoikeusliitto julkaisi perjantaina 28. toukokuuta selvityksen maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten lähettämisestä vanhempien kotimaahan tai toiseen maahan väliaikaisesti kasvatettavaksi tai asumaan.
Kun maahanmuuttajataustainen lapsi ei esimerkiksi yllättäen enää ilmestykään kouluun, on hänen kohtalostaan usein saatavilla vain huhuja tai ristiriitaisia arveluja. Minne hän on lähtenyt? Nyt julkaistavassa selvityksessä tarkasteltiin, miksi maahanmuuttajataustaisia lapsia lähetetään pois Suomesta ja millaisiin olosuhteisiin. Lisäksi esitettiin kysymys, pitäisikö viranomaisten estää lähettämisiä?
Selvitys toteutettiin pääasiassa kvalitatiivisena haastattelututkimuksena maahanmuuttajille, maahanmuuttajajärjestöille ja keskeisille viranomaisille. Aiheesta ei ole tehty aikaisemmin vastaavaa katsausta. Selvityksen ovat tehneet Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros ja asiantuntija Katja Grekula. Selvityksen toimeksiantaja on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipolitiikkaohjelman ministeriryhmä.
Selvitys maahanmuuttajataustaisten lasten lähettämisestä vanhempien kotimaahan
Lisätiedot pääsihteeri Kristiina Kouros, 09 4155 2550, kristiina.kouros@ihmisoikeusliitto.fi
Ihmisoikeusliiton vuosikokous 31.5.
Viimeksi päivitetty 20.05.2010 08:49
Ihmisoikeusliiton jäsenet ovat tervetulleita liiton vuosikokoukseen, joka järjestetään maanantaina 31. toukokuuta 2010 klo 18 alkaen liiton toimistossa, osoitteessa Döbelninkatu 2, 8. krs, 00260 Helsinki. Ilmoittautumiset 27.5. mennessä sähköpostitse info(at)ihmisoikeusliitto.fi tai puhelimitse 09 4155 2500 (klo 10-15) tai 09 4155 2511. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 11 §:n määräämät asiat.
JPAGE_CURRENT_OF_TOTAL
